Lukupiirin keskeiset teemat
Mitkä tekijät nähdään keskeisinä tiimien ja organisaatioiden kehittämisen kontekstissa?
Vuoden 2016 ja 2017 Yhteisöjen ja organisaatioiden kehittäminen -kurssilla on ollut yhteensä 12 tiimiä, jotka ovat koostaneet kirjayhteenvetoja lukupiireissä ja kirjoittaneet ne auki luomaansa blogiin. Lukupiirejä on pidetty kurssin aikana kaksi tai kolme ryhmästä riippuen. Kirjallisuusvaihtoehtoina ovat olleet Donald C. Penningtonin Pienryhmän sosiaalipsykologia ja Daniel Levin Group Dynamics for Teams. Ryhmät ovat valinneet lukupiireihin kirjojen tiettyjä aihealueita tai kappaleita, joista ovat nostaneet heille merkittäviä aiheita yhteenvetoihinsa.
Kävin läpi kaikkien ryhmien lukupiirien blogikoosteet ja etsin niistä erilaisia ryhmän kehittämiseen liittyviä tekijöitä. Ryhmät olivat valinneet aiheisiin kaksi lähestymistapaa: valitut aiheet oli otsikoitu selkeästi omiksi luvuiksi tai vaihtoehtoisesti aihe oli kirjoitettu auki yhteisen katto-otsikon alle. Etsin aiheet lukemalla tekstit läpi ja hyväksyin mukaan kaikki joista kirjoitettiin selkeästi ja tunnistettavasti. Useat ryhmät olivat nimenneet saman aiheen poikkeavin tavoin. Monilla lähes samaa tarkoittavilla sanoilla on useita termejä, kuten vuorovaikutus ja kommunikaatio. Yhdistin tällaiset toisiaan vastaavat tekijät yhteen. Ryhmittelin ja teemoittelin muutenkin eri aiheita, sillä niitä löytyi yhteensä 36.
Jotkin tekijät nimettiin vain kerran ja osa useasti. Useimmin mainittuja tekijöitä olivat konfliktit, arviointi ja palkitseminen sekä ryhmän roolit. Kaikki niistä oli mainittu yhteenvedoissa yhteensä kahdeksan kertaa. Yhdeksän tekijää oli mainittu vain kerran. Alla olevassa taulukossa eri tekijät on teemoiteltu neljään eri ryhmään tekijöiden mukaan. Osa tekijöistä sopisi useampaan kuin yhteen ryhmään, jolloin olen ratkaissut asian aiempien ryhmien koosteissa olevan painotuksen mukaan.
Taulukko 1. Tiimien ja organisaatioiden kehittämisen tekijät
Teemoittelun perusteella useimmat ryhmistä ovat suuntautuneet painottamaan valintoja ja ratkaisuja tarkastellessaan tiimien ja organisaatioiden kehitystä. On mielenkiintoista, että kontrollin alle jäävät tekijät muodostivat pienimmän ryhmän. Kontrolliin liittyvät tekijät ovat yleensä ryhmien ja organisaatioiden haaste, erityisesti nykyisessä markkinatalousmallissa. Ne ovat esillä usein uutisissa ja puhuttavat yhteiskunnallisesti. Olen tiivistänyt alla olevaan kuvioon vielä kategorioiden suhteen toisiinsa.
Kuvio 1. Tiimien ja organisaatioiden kehittämisen tekijät ryhmittäin
Lukupiirin teemojen reflektointi
Miten lukupiiriin valittuja teemoja reflektoidaan oman tiimin toiminnassa tai oppimisessa?
Kaikki tiimit ovat reflektoineet jollain tasolla teoriaa omassa toiminnassaan. Reflektoinnin syvällisyys on hyvin vaihtelevaa ja joillain tiimeillä jopa sattumanvaraista ja koostavan tekstin tekijän mukaan määrittyvää. Esimerkiksi reflektointia saatetaan sivuta, mutta sitä ei avata lainkaan. Useimmat tiimit ovat valinneet koostamistavakseen dialogin teorian ja käytännön välillä, joka etenee kohta kohdalta loogisesti.
Jokainen tiimi on käynyt systemaattisesti läpi ryhmän märittämiseen, rakentamiseen ja toimintaan liittyviä teemoja lähdekirjallisuuteen heijastellen. Aiheet on valittu edellisten taulukoiden koonnin mukaan omaa ryhmäprosessia mukaillen ja ryhmän mielenkiinnon kohteiden mukaisesti. Lukupiirin teemat toisintavat työelämän aihepiirejä, joista alla käsittelen esimerkkeinä useimmin mainitut tekijät (kts. taulukko).
Konfliktit
Selkeimmän yksittäisen reflektoinnin osa-alueen muodostavat ryhmien kokemat erilaiset konfliktit. Tyypillisesti konflikti syntyi heti alussa, kun ryhmä oli muodostumassa tai kun sen jäsenet hakivat roolejansa ryhmän sisällä. Ajankäyttö korostui yhtenä merkittävämpänä haasteena ja konfliktien synnyttäjänä.
“On tullut opittua myös ihan käytännön asioita yhdessä toimimisesta. Aikataulujen sovittamista yhteen, kirjojen saamisesta kaikille luettavaksi.”
”Meidän ryhmä ei ole oikein päässyt käsiksi näihin vaiheisiin, koska se on jumahtanut ensimmäiseen eli muodostuminen-vaiheeseen.”
Useat ryhmät olivat kokeneet negatiivisten, eli epäterveiden konfliktien ohella myös positiivisia konflikteja, joista selvittiin ryhmänä. Positiivisiksi, eli terveiksi konflikteiksi nimettiin muun muassa ryhmän jäsenten ja koon muutokset tai muu vastoinkäyminen, joka on lisännyt ryhmän luovuutta, ajattelua ja lujittanut ryhmädynamiikkaa.
“Terve konflikti kuitenkin kannustaa tiimiä uusiin ideoihin, omassa tapauksessamme muun muassa etsimään uutta organisaatio koulutussuunnitelmaamme varten.”
”Ryhmässämme kykenemme hyödyntämään kuitenkin vaihtelevaa johtajuutta, jossa kunkin aihealueen “asiantuntija” voi vetää ryhmää eteenpäin tarpeen vaatiessa.”
Ryhmän muodostuminen, roolit ja ryhmätyöskentely
Monet ryhmät ovat ensimmäisessä lukupiirissään lähteneet ryhmäytymisen teoreettisista näkökulmista peilaten niitä käytäntöön. Ryhmän muodostumisen vaiheita on verrattu teoriatietoon ja aihealuetta on pohdittu monesta eri näkökulmasta. Ryhmätyöskentelyssä on otettu huomioon myös mahdolliset haasteet ja reflektoitu miten niistä selvitään. Teoria, pohdinta ja reflektointi ovat yhdessä rakentaneet uutta tietoa sekä luoneet ideoita ja oivalluksia. Monet nimesivät selkeästi ryhmän vahvuudet ja heikkoudet ja antoivat niihin konkreettisia kehitysehdotuksia.
”Puhuimme oman ryhmämme ryhmäytymisestä ja koimme, että vaiheet eivät ole ihan selkeät ja ne menevät meillä myös päällekkäin.”
Daniel Levin Group Dynamics for Teams -teos on otettu usein teoriapohjaksi, kun ryhmät ovat käyneet läpi omaa ryhmäytymiseen tai sen haasteisiin liittyviä teemoja. Levi on esittänyt teoksessaan erilaisia tavoitteita ja ryhmitellyt eräänlaisia ohjeistuksia tai ”askelmia”, joihin peilaten ryhmä voi pohtia omaa etenemistään ja ryhmän muotoutumista. Levin teos on toiminut reflektion perustana muun muassa kommunikaatiotaitoihin tai ongelmanratkaisuun.
“Pohdimme näiden (teoreettisten) vaateiden toteutumista omassa ryhmässämme. Ryhmämme koostuu erilaisista ihmisistä, joista jokaisella on erilaista tietoa. Yhdessä olemme siis moniosaajia.”
Arviointi, palaute ja palkitseminen
Viimeinen osio liitettiin monissa ryhmissä edeltävään, ryhmän toimintaan liittyvänä. Arviointi ja palaute nähtiin enemmän ryhmän sisäisinä toimenpiteinä, kun taas palkitseminen ulkoapäin tulevana. Monet reflektoivat oman ryhmänsä toimintaa pitkälle itsearvioiden ja lukupiirien kokoavissa tekteissä näkyi selkeä itseen ja ryhmän toimintaan kohdistuva palaute.
“Mietimme lukupiirissä, tulisiko kurssin arviointi tulisi toteuttaa osittain itsearviointina niin, että ryhmäläiset saisivat antaa arvosanat toisilleen, itselleen ja ryhmälleen.”
Ryhmät toivoivat palautetta myös ulkopuolelta, vaikka se nähtiinkin ensisijaisesti ryhmän sisäisenä asiana. Enemmistö ryhmistä piti palautetta tärkeänä, ryhmän toimintaa ohjaavana tekijänä. Palautteen avulla reflektointi tehostuu ja helpottuu. Palkitsemisen ajateltiin tulevan ulkoapäin opintopisteinä, mutta myös oppimisessa ja työelämää hyödyntävän tiedon muodossa. Oikeanlainen ja erityisesti tasa-arvoinen palitseminen vähentää negatiivisia konflikteja.
“Viime kerralla saatu väliarviointi niin muilta opiskelijoilta, kuin opettajaltakin auttoi tiimiä työskentelemään oikeaan suuntaan.”
“Omassa ryhmässämme emme ole havainneet ollenkaan kilpailua, sillä kaikille on tiedossa sama palkinto.”
Yhteenvetona eri ryhmät tai tiimit tunnistivat hyvin omaan prosessiinsa liittyvän teoriatiedon ja pystyivät hyödyntämään sitä kaikissa ryhmän vaiheissa kattavasti. Teoriat auttoivat erityisesti reflektoimaan omaa sekä ryhmän toimintaa ryhmän muodostumisen ja määrittelyn vaiheessa. Omasta toiminnasta osattiin etsiä teoriaan pohjautuen ongelmakohtia ja käsitellä ne rakentavasti. Monet löysivät myös hyviä välineitä prosessin seuraaviin vaiheisiin niitä etukäteen määrittäen.
Lukupiirin teemojen sitominen tehtävään
Miten lukupiirin teemoja sidotaan suunnitteilla olevaan koulutussuunnitelmaan tai sen kontekstiin?
Lukupiirejä läpikäydessä erityisesti vuoden 2016 ryhmät ovat näkyvästi sitoneet teemoja osaksi koulutussuunnitelman kontekstia. Ryhmät reflektoivat teorian ja käytännön dialogissa käytännön kiinnittymistä osaksi koulutussuunnitelmaa. Teksteissä nousee esiin koulutussuunnitelman vaiheissa vastaan tulevat haasteet tai vahvuudet ryhmän rakentumisen näkökulmasta. Osa on soveltanut teoriamalleja käytännön suunnitteluun, mutta osa koki teorian ja koulutussuunnitelman yhteyden löytymisen haastavaksi.
“Koulutussuunnitelman osalta teoksen anti tuntui jäävän laihemmaksi verrattuna oman tiimin toimintaan.”
Teemojen sitominen koulutussuunnitelmaan on tärkeää, sillä se luo hyvän kehyksen työn jatkamiselle. Teemojen kautta voi tarkastella ja käydä läpi sellaisia aiheita, joita muuten ei osaisi huomioida tai mitkä eivät nouse esiin heti alkuvaiheessa. Esimerkiksi yksi ryhmä oli pohtinut kulttuurien välisiä eroja sekä sitä miten ne voi huomioida lapsiryhmää koskevassa suunnitelmassa jo etukäteen.
“Kun pohdin kulttuurien välisiä eroja viestinnässä koulutussuunnitelmamme kannalta, niin tulin siihen tulokseen, että meidän on tärkeää kartoittaa jo etukäteen sitä, millaisista kulttuureista päiväkodin lapset tulevat.”
Muuten teemat sitoutuvat koulutussuunnitelmaan käytännön järjestelyn ja suunnittelun kautta. Tiimeillä tai ryhmillä on valmis suunnitelman luonnos, jonka mukaan he etenevät vaihe vaiheelta. Teoriaa peilataan teksteissä suunnitelman osa-alueisiin. Yksi ryhmistä oli reflektoinut omaa ja koulutussuunnitelman kohteena olevan ryhmän toimintaa suhteessa toisiinsa ja yrittänyt sitä kautta muodostaa kokonaiskuvaa sekä yhteyttä teorian ja käytännön välille:
”Oman ryhmämme kuten myös taloyhtiön toiminnassa on siis selkeitä puutteita. Lohdullista on kuitenkin se, että nämä puutteet voi poistaa. … Itselläni silmät aukenivat ryhmämme toimimattomuuden osalta, kuten myös taloyhtiön toimimattomuuden osalta ja nyt ymmärrän paremmin, mitä asioille täytyisi tehdä.”
Yleisesti arvioiden teemojen sitominen koulutussuunnitelmaan on vähäisempää kuin ryhmän toimintaan. Koulutussuunnitelma ehkä mielletään vahvaksi omaksi kokonaisuudekseen, joka jää kaukaiseksi lukupiiristä. Moni kuitenkin soveltaa lukupiirin teemoja edelleen, vaikka tieto onkin niin sanottua omaksuttua hiljaista tietoa. Kurssin itsearvioinneissa näkyy hyvin käytännön tiedon ja teoriatiedon toisiaan tukeva luonne.