Oman oppimisen arviointi koko työskentelyprosessin ajalta: mitä opin ja mikä sai oppimista aikaan.
Työskentelin omassa oppimisprosessissani yksin, joten perinteisesti ymmärrettyä yhteisöllistä oppimista ei tapahtunut ryhmässä tai ryhmän toiminnan eri vaiheissa. Koen kuitenkin että reflektoin yhteisöllistä oppimista tutustuessani aiempien vuosikurssien materiaaleihin ja ryhmien prosesseihin. Ryhmien oppiminen ja ryhmän eri toiminnan vaiheet tulivat selkeästi esille koulutussuunnitelmissa, jolloin pystyin vertailemaan omaa oppimista, tietoa ja kokemusta ryhmän omiin.
Oppimiseni oli pääpainoltaan itsesäätöistä oppimista, joka tapahtui omaksumisen ja analysoinnin kautta. Vaihtoehtoinen suoritustapa koostui eri osa-alueista ja runsaasta verkkomateriaalista, joten se haastoi itseäni oppijana. Olen oppijana kohta kohdalta etenevä ja monen eri osa-alueen hallinta sekä limittäisyys vaatii itseltäni tarkkaa suunnitelmallisuutta. Asetin itselleni erityisen aikatavoitteen, sillä kurssi on viimeinen aineopinnoistani ja opintojen tulee olla valmiit noin viikon kuluttua.
Ymmärsin tehtävää tehdessäni että pohjatyö on tässä tapauksessa tärkein. Luin aluksi tekstejä kevyellä otteella, mutta huomasin sen mahdottomaksi analysoinnin kannalta. Kun luin tekstejä ymmärtävällä otteella, sain vastattua tehtävänantoon. Yhteisöllisyyden teemaa aktivoin myös aiemman tiedon avulla. Olen suorittanut siihen liittyviä kursseja ja käynyt samaa oppimisen tematiikkaa läpi muissa koulutukseen liittyvissä kokonaisuuksissa.
Itsesäätöinen oppiminen on yhteisölliseen oppimiseen verrattuna haastavampaa. Itseään saa tarkkailla tehokkaasti oppijana ja edetä itsenäisen prosessin mukaan, mutta vertaistuki ja tiedon jakaminen sekä uuden luominen jäävät vähäisemmäksi. Oman aikatavoitteeni lisäksi asetin itselleni tavoitteeksi oppia sisäistämään ja ymmärtämään luettua sisältöä sekä oppia analysoimaan ja soveltamaan saamaansa tietoa. Ulkoapäin tuleva tavoite on erittäin stressaava, sillä omien opintojeni tulevaisuus riippuu kurssisuoritusten onnistumisesta. Sisäinen tavoitteeni on menestyä opinnoissa kiireestä huolimatta ja saada palkkioksi aikarajaan mennessä tehdyt opinnot seuraavaa vaihetta varten.
Osatehtäviä suorittaessani keskityin omaksumaan teoriatiedon ohella painottuneesti käytännön toteutusta ja ryhmädynamiikkaa. Paneuduin erityisesti koulutussuunnitelmiin, sillä niistä on hyötyä tulevaisuudessa opinnoissani ja töissä. Teoriatieto vahvisti ja muistutti aiemmin oppimaani ja käytäntö täydensi omaa ajatteluani sekä kykyäni soveltaa.
Oppimistani haittasi väsymys ja äärimmäinen ulkoinen paine. Yritin siitä huolimatta rauhoittaa itseni oppimistilanteissa ja tehdä analyysia huolellisesti. Itseäni tähän motivoi aito halu menestyä opinnoissa sekä halu oppia ja täydentää jo opittua. Yksin oppiessa kasvokkaista vuorovaikutusta ei ole, mutta oppijana voi silti vuorovaikuttaa esimerkiksi materiaalien kautta. Erityisen kiinnostunut olin koulutussuunnitelmien arvioinnista, sillä haluan kehittää itseäni liiasta kriittisyydestä kohti rakentavaa palautteenantoa. Tehtävän suurimpana virikkeenä toimikin toisten tekemien kokonaisuuksien tarkastelu, analysoiminen ja pohdinta myös arvioiden.
Kurssin tehtävät olivat sopivan vaihtelevia ja tekstien analysoinnin kautta pääsi kurkottelemaan kohti syvällistä oppimista. Tuntui että olen eri ryhmien välillä risteilevä haamu, joka tarkastelee tekstejä hiljaa etäältä niistä tietoa omaksuen. On mielenkiintoista miten hyvin reflektoimalla voi oppia verrattuna teoriatiedon suoraan omaksumiseen. Koulutussuunnitelmat esimerkiksi sisälsivät itsessään teorian ja käytännön ulottuvuudet, kuten myös niiden soveltamisen. Omia ajatusprosesseja käynnistyi tasaisesti tehtävien aikana ja pohdin paljon koulutussuunnitelmien käyttöä omassa työssä tai niiden soveltamista esimerkiksi opintoihin. Kuten yleisesti omalla kohdallani käy, ulkoisesta motivaatio muuttui sisäiseksi.